Yleistä Ruotsin hallintoalueista

Yleistä Ruotsin hallintoalueista

Valtiopäivät päättivät joulukuussa 1999, että Ruotsi liittyy Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevaan puiteyleissopimukseen ja alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevaan eurooppalaiseen peruskirjaan. Lisäksi valtiopäivät päättivät vähemmistöpolitiikasta ja viiden kansallisen vähemmistön ja niiden kielten (kaikkien varieteettien) tunnustamisesta.

Ruotsin kansalliset vähemmistöt ja vähemmistökielet

Ruotsin viisi tunnustettua kansallista vähemmistöä ovat juutalaiset, romanit, saamelaiset (jotka ovat myös alkuperäiskansa), ruotsinsuomalaiset ja tornionlaaksolaiset. Historiallisia vähemmistökieliä ovat siis jiddiš, romani chib, saame, suomi ja meänkieli.

Yhteistä vähemmistöryhmille on se, että ne ovat asuneet Ruotsissa kauan ja että kullakin ryhmällä on selvä keskinäinen yhteenkuuluvuus. Ryhmillä on myös oma uskonnollinen, kielellinen tai kulttuurinen viiteryhmä ja halu säilyttää identiteettinsä.

Hallituksen vähemmistöpolitiikka

Vähemmistöpolitiikkaan kuuluu kansallisten vähemmistöjen ja historiallisten vähemmistökielten suojelu ja tukeminen. Kansallisten vähemmistöjen suojelun vahvistaminen on osa Ruotsissa tehtävää työtä ihmisoikeuksien vaalimiseksi.

Vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma

Vuonna 2009 hallitus esitteli uuden vähemmistöpoliittisen toimintasuunnitelman (laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä SFS 2009:724), joka sisältää toimia kansallisten vähemmistöjen oikeuksien edelleen vahvistamiseksi. Hallituksen toimintasuunnitelmaan kuuluu myös 1.1.2010 voimaan tullut uusi laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä. Lakia vahvistettiin 2019. Laki koskee ruotsinsuomalaisia koko maassa ja varsinkin suomen kielen hallintoalueilla, joissa laki on joillakin aloilla ehdoton.Toimintasuunnitelmaan sisältyy ehdotuksia kansallisten vähemmistöjen oikeuksien vahvistamisesta käytännössä, kuten toimia joilla...

• varmistetaan Euroopan vähemmistökielisopimusten aikaisempaa parempi noudattaminen ja meneillään olevien toimien seuranta
  
• estetään kansallisten vähemmistöjen syrjintä ja ulkopuolisuus
  
• vahvistetaan kansallisten vähemmistöjen itsemääräämis- ja vaikutusmahdollisuuksia
  
• edistetään kansallisten vähemmistökielten säilyttämistä.
  

Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä sisältää uusia oikeuksia sekä edellyttää yhteiskunnalta seuraavaa:

• Kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan Ruotsissa tulee edistää.
  
• Kuntien ja alueiden tulee tiedottaa uuteen lakiin sisältyvistä kansallisten vähemmistöjen oikeuksista.
  
• Kansallisille vähemmistöille tulee antaa kunnissa ja alueilla vaikutusmahdollisuus vähemmistöjä itseään koskevissa asioissa.
  
• Hallintoalueilla tulee kuntien tarjota mahdollisuus täysin tai olennaiseen osaan suomen- tai meänkieliseen tai saamenkieliseen vanhusten palveluun ja hoitoon ja myös esikouluun.
  
• Hallintoalueen ulkopuolella kuntien on tarjottava vastaavaa palvelua, jos kunnalla on käytettävissä mainittuja kieliä osaavaa henkilökuntaa.
  
• Kansallisiin vähemmistöihin kuuluvilla henkilöillä on oikeus käyttää vähemmistökieltään hallintoviranomaisen kanssa niissä asioissa, jotka liittyvät kyseisen viranomaisen toimialaan.
  
• Tukholman lääninhallituksen vähemmistöyksikön tulee neuvomalla ja tiedottamalla avustaa muita hallintoviranomaisia lain soveltamisessa.
  
• Kansallisiin vähemmistöihin kuuluvilla henkilöillä on oikeus käyttää suomea tai saamea kirjallisissa yhteyksissään Valtiopäivien asiamiesten, Oikeuskanslerin (JO), Vakuutuskassan, Veroviraston ja Syrjintäasiamiehen (DO) kanssa.

Kielilaki

Vuonna 2009 Ruotsin valtiopäivät hyväksyi Kielilain (2009:600), joka ruotsin kielen lisäksi koskee myös kansallisia vähemmistökieliä. Laissa todetaan mm. seuraavaa:

• Kansalliset vähemmistökielet ovat suomi, jiddiš, meänkieli, romani chip ja saame. Valtiolla on erityinen vastuu suojella ja edistää näitä kieliä.
  
• Kaikille Ruotsissa asuville on annettava mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää ruotsin kieltä. Sen lisäksi tulee antaa sille, joka kuuluu kansalliseen vähemmistöön, mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää vähemmistökieltä.
  

(Tiivistelmä on Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan 2011 julkaisemasta esitteestä, jonka on kirjoittanut Esko Melakari ja suomentanut Kai Kangassalo)

Tukholman lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät

Tukholman lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät ovat 1.1.2010 lähtien olleet päävastuussa Ruotsin vähemmistöpolitiikan koordinoinnista ja sen toteutuksen seurannasta.

Lääninhallituksen tehtävät

Tukholman lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät ovat yhdessä saaneet tehtäväkseen seurata, miten 1.1.2010 voimaan astunutta lakia kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä noudatetaan.Lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät kokoavat vuosittain arvion lain noudattamisesta ja raportoivat siitä hallitukselle.

Lisäksi lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät jakavat valtiontukea hallintoalueisiin kuuluville kunnille ja maakäräjille.

Tekstitiivistelmän lähteet:

Tukholman lääninhallituksen kotisivu

Ruotsin suomalaisten keskusliitto